Kulttuuritieto karttuu hautausmaakierroksella

11.6.2018

Lempäälän Pyhän Birgitan kirkon ympärillä levittäytyvä vanha hautausmaa kätkee paljon Lempäälän kulttuurihistoriaa. Ihmisiin ja heihin liittyviin tarinoihin tutustuu Kirsti Isotalon vetämillä kierroksilla. Niitä on tänä kesänä vielä kaksi, 5. heinäkuuta ja 2. elokuuta.  

Tänä vuonna esillä on erityisesti Erik Edner, joka muistetaan aloitteentekijänä Tampereen kaupungin perustamisessa. Hänen syntymästään on heinäkuussa kulunut tasan 300 vuotta.

Kirkko kaiken keskellä

Lempäälän Pyhän Birgitan kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa, katolisella ajalla.
- Ristikirkoksi tämä muutettiin 1800-luvulla, ensin tehtiin etelän puoleinen sakara aivan 1800-luvun alussa ja pohjoinen sakara 1830-luvulla.

Vanhimmat haudat ovat kirkon lattian alla. 1780-luvulla kiellettiin kirkon lattian alle hautaaminen ja käytäntö loppui myös Lempäälässä. Muutostöiden yhteydessä 1980-luvulla osa vanhoista haudoista jätettiin sellaisenaan paikoilleen kirkon alle, mutta löytyneitä vainajien luita siirrettiin ja siunattiin kirkon ulkopuolelle.

Merkkihenkilöitä

Hautausmaakierroksella pysähdytään monen lempääläläisen merkkihenkilön haudalle.

Lempäälän kirkkoherra Erik Ednerin (1718–1779) muistokivi on aivan kirkon eteläoven vieressä. Hän oli vuonna 1772 valtiopäiväedustajana Tukholmassa ja hän teki aloitteen Tampereen kaupungin perustamisesta Tammerkosken partaalle.

Kirsti Isotalon mukaan hän oli monipuolisesti lahjakas, innostava ja innostunut kirkkoherra, joka huolehti sekä seurakunnan hengellisistä että aineellisista tarpeista.

Pienessä valurautaristissä lukee teksti: ”Tässä lepää talon vaari Juha Matinp. Isotalo. ” Juha Matinpoika Isotalo (1811–1882)  oli rusthollin isäntä, laamanni ja lautamies.

Työssään lautamiehenä hän huomasi, että virkamiehet eivät osanneet riittävän hyvin suomea, ja tämä aiheutti monenlaisia vaikeuksia. Vuonna 1846 hän teki anomuksen senaatille, että suomen kieli pitäisi saada virkakieleksi. Hän oli kuitenkin aikaansa edellä. Senaatti hylkäsi anomuksen, ja vasta 1860-luvulla J.V. Snellmanin ansiosta suomen kieli sai virallisen aseman.

Laurilan sukuhaudalla Kirsti Isotalo kertoo oikeusneuvos Otto Johannes Laurilasta (1886–1973) Hän oli töissä oikeusministeriössä oikeuskanslerina ja vuonna 1919 hän oli esittelijänä tilaisuudessa, jossa valtionhoitaja Mannerheim johdolla vahvistettiin Suomen hallitusmuoto.

Kirkon itäpuolella on rovasti Gustaf Johanssonin (1810–1872) hautakivi. Hän oli Lempäälän kirkkoherrana, mutta tämän hautakiven kohdalla Kirsti Isotalo kertoo arkkipiispoista.

Gustaf Johanssonin poika Gustaf Johansson nuorempi oli arkkipiispana vuosina 1899–1930 ja tämä poika Eino Kaila (1890–1958) oli aikansa johtava suomalainen filosofi ja kulttuurivaikuttaja. Myös arkkipiispa Mikko Juva (1918–2004) kuului samaan perheeseen.

Taiteilijoita ja kirjailijoita

Kirjailija Yrjö Kokon (1903–1977) muistomerkki on pieni pronssinen patsas, Poika ja joutsen.

Muistomerkki on Iluksen sukuhaudan vieressä, sillä kirjailijan vaimo oli Iluksen tyttäriä. Yrjö Kokko oli eläinlääkärinä Sysmässä ja Muoniossa, kunnes hän 1950-luvulla ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi.

Vuonna 1944 hän sai Valtion kirjallisuuspalkinnon teoksella Pessi ja Illuusia, jonka hän oli kirjoittanut lapsille joululahjaksi rintamalta. Myöhemmin Yrjö Kokosta kehittyi luonnonsuojelija ja hän puhui voimakkaasti laulujoutsenten säilyttämisen puolesta, mikä oli erityisen merkittävää, sillä laulujoutsen oli tuolloin uhanalainen.

Väinö Rich. Rautalinin (1891–1943) haudalla huomio kiinnittyy veistokseen Runoilija ja muusa. Tällä veistoksella kuvanveistäjä Rautalin osallistui kilpailuun Aleksis Kiven muistomerkistä.

Rautalin oli tuottelias kuvanveistäjä, hänen töitään on mm. Tampereen Aleksanterin puiston Kevät-suihkulähde ja myös Lempäälän kirkkotorin Vapauden patsaan nyrkki on hänen tekemänsä.

Kaarle Enqvist-Atra (1879–1961) oli Kuljun myllärin poika, mutta opettaja huomasi hänen lahjakkuutensa ja häntä kannustettiin jatkamaan opintoja ja hän opiskeli maalausta mm. Firenzessä. Hänestä tulikin merkittävä taiteilija ja kirjailija. Hän maalasi Lempäälän kirkon alttaritaulut, jotka 1980-luvun remontissa siirrettiin urkuparvelle ja pohjoissakaraan. Taiteilija matkusti paljon, mutta hänellä oli ateljee Hauralassa.

Kartanoiden väkeä

Lempäälän kirkkohautausmaalla on paljon kartanoiden omistajia. Usein heidän hautakivensä ovat suurempia. Hauta kertoo näin ihmisen sosiaalisesta asemasta.

Kingelinin suku omistaa Lastusten kartanon. Ernst Kingelin (1836–1909) oli paitsi kartanon isäntä, myös metsänhoitaja ja hyvin edistyksellinen monissa asioissa. Hän oli mukana Lempäälän ensimmäisessä kunnallislautakunnassa, ja hän oli perustamassa sekä ensimmäistä koulua että Säästöpankkia Lempäälään.

Lempäälän kirkkohautausmaan vanhin hautakivi on Gustav Svinhufvudin (1774–1830) haudalla. Hän oli 1800-luvun alussa Hakkarin kartanon isäntänä. Kartano rakennettiin 1800-luvun alussa empiretyyliin.

Koko Pyhän Birgitan kirkon itäpäädyn mittainen hauta kuuluu Palanderin suvulle. He olivat 1830-luvulta 1910-luvulle saakka Kuljun kartanon omistajia.

Sodan muistoja

Kirkon eteläpuolella huomio kiinnittyy korkeaan Tapolan muistokiveen. Jalkaväen kenraali ja Mannerheim-ristin ritari Kustaa Anders Tapola (1895-1971) ja hänen vaimonsa Emilia Tapola (1899–1977) olivat molemmat rintamalla, ja tämä muistokivi on aseveljien pystyttämä

Merkittävä valurautaristi on kirkon luoteiskulmalla oleva risti, jossa on teksti: ”Tässä lepää viimeinen Lempäälän pitäjän 1808 vuoden miehistä Eric Johan Poika Storm” (1779 – 1862). Hän siis oli Suomen sodan (1808–1809) veteraani. 

Sankarihauta-alueella Kirsti Isotalo kertoo, että alueen ja muistoristin on suunnitellut Ilmari Wirkkala. Sankarihautausmaalla on 142 laattaa, mutta haudattuja on hiukan enemmän, sillä joitain vainajia on haudattu myöhemmin. Yhteensä Lempäälän sankarivainajia on 183, osa heistä on haudattu muualle tai sukuhautoihin.

Kirkkohautausmaan kulttuurikierrokset

to 7.6., to 5.7. ja to 2.8. kello 17.30.
Paikka: Kirkkohautausmaa, Kirkkopolku 1

Lähtö Kirkkotorin puoleiselta portilta kello 17.30. Kesto noin 2 h.
Oppaana on Kirsti Isotalo Lempäälän-Vesilahden matkailuoppaista. 
Kierrokselle on vapaa pääsy.

Kuvat ja teksti: Päivi Aikasalo

Kirkkoherra Erik Ednerin muistokivi ja Kirsti Isotalo
Juha Matinpoika Isotalon hautaristi
Kirkkoherra Johanssonin hautakivi kirkon itäpäädyssä
Poika ja joutsen on kirjailija Yrjö Kokon muistomerkki kirkon eteläpuolella
Runoilija ja muusa on kirkon koilliskulmalla
Kirkkohautausmaan vanhin hautakivi on Gustav Svinhufvudin hautakivi
Palanderin sukuhauta kirkon itäpäädyssä