Hiljaisen viikon alkaessa

Tom Haavisto

Hyvä lukijani, kirjoitan tätä hiljaisen viikon alussa. Tuo viikko kutsuu meitä taas pysähtymään, hiljentymään ja itsetutkisteluun. Mitä on tämä elämä, joka välillä vaatii niin paljon? Annetaan mitat, joihin on yllettävä, oltava tällainen ja tuollainen. Mitä on tämä elämä? Mitä teen, miten ja miksi. Sitä pysähdyn aina välillä miettimään.

Elämä on välillä monimutkaista, ilon ja surun räsymatto, täynnä kysymyksiä. Kukaan meistä ei voi välttyä vaikeuksilta ja epätoivolta. Tästä on lähdettävä, ei siitä, että elämästä tulisi mahdollisimman helppo ja riskitön. Sinun ja minun elämä on tässä ja nyt, tämä elettäväksi tarkoitettu elämä. Usko ei ole pakoa arjen todellisuudesta, vaan haaste etsimään mielekkyyttä siihen.

Mielekkyys, hankala sana… itse kuulun yhteen ryhmään, joka on nimeltään mielensähyvittäjät.  Ryhmän jäsenet kertovat mikä milloinkin hyvittää heidän mieltään, asia voi olla ihan miten pieni tai suuri tahansa. Tässäpä sinullekin yksi kotiläksy: mieti vaikka pieni hetki päivässä, mikä asia sinulle on tuonut mielihyvää. Se voi olla vaikka linnunlaulu puussa. Itse näin tänään noin 30 joutsenta Mattilan suunnassa pellolla ruokailemassa. Se herätti minussa mielihyvää.

Yksi lapsi kysyi minulta: ”Nukkuuko Jeesus silloin, kun asiat eivät mene hänen mielensä mukaan?” Niinpä niin, lapsilla on taito esittää pysäyttäviä kysymyksiä. Silloinkin saamme rohkaistua nostamaan katseemme kärsivään Vapahtajaan. Hän on käynyt läpi hylkäämisen, pilkan, kidutuksen. Hän tuntee epäilyn ja ahdistuksen. Sen tähden Hän yhä voi olla mukana meidän elämämme syvissäkin vesissä.

Usko ei ole vaatimus, vaan lahjaksi annettua huolenpitoa ja toivoa. Vaikka sinulta olisivat hukassa oma itsesi ja Jumala, sinä et koskaan ole hukassa Jumalalta. Tähän voit luottaa. Jumala on meille paimen kuten lammaspaimen lampaillensa. Tämän hyvän paimenen äänen kuuleminen ja laumaansa pääseminen on elämässämme tärkeintä. Eikö siinä ole hyvä levätä, kun muistetaan, että tärkein elämämme päämääristä annetaan meille lahjaksi. Silloin arkikin on valoisampi. Armorikasta pääsiäisen aikaa sinulle.

Tom Haavisto

diakoniatyöntekijä