Lokero

Lokero on näppärä keksintö. Kun kotona joku huone on kaaoksen partaalla, asioiden laittaminen lokeroihin auttaa luomaan ja ylläpitämään huoneen järjestystä. Arvokkaat tavarat laitetaan lukollisiin lokeroihin, ettei niitä pöllittäisi. Tiedemaailmassa ilmiöitä ja asioita luokitellaan ja lokeroidaan, jotta niitä voidaan vertailla keskenään.

Lokerointi on ihmiselle luonteva tapa hahmottaa etenkin vieraita, vastaantulevia asioita. Meille on luontevaa epäillä ja suhtautua torjuvasti sellaiseen, mikä ei ole meille tuttua. Vasta kun pystymme nimeämään ja näin mielessämme lokeroimaan asian, se ei ole meille enää niin suuri uhka vaan saamme sen mielessämme hallintaan.

Tällainen asioiden ja ihmisten lokerointi tuo turvallisuuden tunteen mutta se myös kaventaa ymmärrystä kohteesta, siitä minkä kanssa olemme tekemisissä.  Usein nimittäin on niin että ilmiöt ja ihmiset ovat paljon monimutkaisempia, vivahteikkaampia, jopa paradoksaalisempia kuin omat lokerointimme niistä. ”Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on”, toteaa Paavali korinttilaisille.

Tässä maailmassa ja yhteiskunnassa ihmisillä on monenlaisia käsityksiä Jumalasta. Kristillisen uskon käsitys Jumalasta nojaa siihen, mitä Raamattu Jumalasta sanoo ja toteaa. Se, joka jaksaa lukea Raamatun kannesta kanteen, joutuu toteamaan että Jumalaa on vaikea lokeroida, niin monella tavalla Hänet kuvataan ja niin ristiriitaisesti Hän näyttää toimivan. Miten tällaista Jumalaa, joka ei taivu meidän lokerointiimme, voi sitten lähestyä? Kuinka ottaa tällaisesta Jumalasta sitten selvän ja kuinka uskaltaa sellaiseen luottaa?

Evankeliumeissa kohtaamme Galilean alueella vaeltelevan Jeesuksen, joka toimii toisin kuin ihmiset olivat tottuneet. Hän pakeni ihmisten lokerointia, mutta kuitenkin toimi heikoimpien lähimmäisten kannalta hyvin ja oikein. Hänessä on jotain, joka puhuttelee miljoonia ihmisiä maailmassa tänäänkin. Hänestä sanotaan, että hän on itse Jumala, joka astui taivaasta maan päälle ihmisten keskelle.

Häntä katselemalla, kuuntelemalla ja seuraamalla oma sisäinen kaaos voi asettua rauhallisesti järjestykseen. Hän, jota emme voi hallita, voi antaa suurimman rauhan sisimpään ja tarkoituksen elämään, joka on meitä monin tavoin suurempi ja arvaamattomampi.

Emmi Korpi
seurakuntapastori

Seurakuntapastori Emmi Korpi hymyilee henkilökuvassa papin paita yllään.
Emmi Korpi