Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: Hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Apt.17:27-28
Hengellisyys
Pyhiinvaeltajana oleminen on näkemistä. Todella katsomista sen näennäisen yksinkertaisen taakse. Pyhiinvaelluksella rajat näkyvän ja näkymättömän välillä ohenevat.
Kuinka opimme katsomaan maailmaa tuolla katseella?
Luterilainen hengellisyys keskittyy usein julistettuun ja kirjoitettuun Jumalan sanaan. Sana ja sen mietiskely luovat pohjaa myös rukouselämälle, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan sanallista tai sanatonta puhetta Jumalan kanssa.
Luterilaisuudessa sana ja sakramentit, eli kaste ja ehtoollinen, liittyvät yhteen. Messussa ihminen tulee kohdatuksi kokonaisvaltaisesti. Messun elementit Raamatun sana, rukous ja ehtoollinen ilmentävät sitä, että ihminen on henki, sielu ja ruumis – kolmiyhteisen Jumalan kuva.
Seisot nyt katselemassa Lempäälän Pyhän Birgitan kirkkoa, missä lempääläläiset ovat saaneet toteuttaa hengellisyyttään sukupolvien ajan aina 1500-luvulta alkaen. Kirkko tapuleineen seisoo näkyvällä paikalla ja kutsuu jumalanpalvelukseen. Kirkon penkissä voit aistia menneisyyden huokauksia ja Jumalan läsnäoloa tässä ja nyt.
Olisi tärkeää, että meillä jokaisella on halutessaan tilaa ja mahdollisuus etsiä omaa mahdollista henkisyyttään, hengellisyyttään tai uskonnollista vakaumustaan, sekä elää sitä todeksi.
Hengellisyys on tärkeä voimavara henkiselle hyvinvoinnille, toivolle ja merkityksen löytämiselle.
Mikä on sinulle luonteva tapa toteuttaa hengellisyyttäsi?
Miten voisit antaa tilaa hengellisyydelle elämässäsi?