Työskentelen paljon nuorten kanssa. Vedän kolmea isoskoulutusta. Olen mukana nuortenilloissa sekä varhaisnuorten ja nuorten leireillä. Vastaan rippikoulutyöstä hallinnollisesti ja pidän vuosittain kaksi riparia. Työhöni kuuluu myös papin perustyötä, kuten toimituksia ja messuja saarnoineen. Lisäksi minulla on nuorisotiimin vetovastuu, ja sitä myötä paljon suunnittelua, valmistelua ja palavereja. Työ on erittäin vaihtelevaa, ja siinä saa käyttää runsaasti luovuutta. Työpäivät ovat aina erilaisia, eikä tylsiä päiviä ole. Parasta on se, kun näkee, miten joku ihminen ”palaa Isän luo” eli löytää Jumalan tai suhde Häneen syvenee. Mielestäni seurakunnan tärkein tehtävä onkin aidosti ja kokonaisvaltaisesti tukea ihmisiä ikuisen elämän tiellä ja auttaa heitä katsomaan Jeesukseen.

Vapaa-ajalla hakkaan mailalla avutonta palloa (salibandy) ja etsin metsästä kartan kanssa valko-oransseja kangaspaloja (suunnistus). Lisäksi rentoudun lapion ja kottikärryjen kanssa siirtämällä kivi- ja maa-aineksia omalla pihalla paikasta A paikkaan B (pihatyöt).

Lähetystyössä on kysymys kutsusta ottaa uskon kautta vastaan Jumalan rakkautta ja sen jälkeen välittää tätä rakkautta toisille ihmisille sanoilla ja teoilla.

Työni lähetyspappina on monipuolista, mielekästä ja ajoittain ruuhkaista. Tällä hetkellä valmistelen lasten ja nuorten lähetyssafaria, tapaan seurakuntalaisia, hoidan yhteyksiä lähetysjärjestöihin päin, tilastoin menneitä tapahtumia ja suunnittelen tulevaa.

Viikonloppuisin teen toimituksia ja messuja. On hienoa tavata ihmisiä ja jakaa hengellisiä asioita. Minua koskettaa syntymän ilon ja kuoleman surun äärellä oleminen. On palkitsevaa, kun vaikeuksien ja kamppailujen jälkeen joku ihminen löytää avun ja toivon.

Kiireen vastapainoiksi vapaa-aikana lorvailen kotona, lueskelen tai käyn päiväleffassa. Nautin lasten kanssa leikkimisestä ja liikennevälineissä matkustamisesta. Ja aina on hyvä olla valmiina hyppäämään elämässä spontaanisti esiin putkahtavaan seikkailuun!

Olen toiminut pappina Tampereen ympäristössä jo parinkymmen vuoden ajan. Työhöni kuuluvat kaikki papin työhön liittyvät tehtävät, mutta tänä kesänä rippikoulu jää osaltani väliin. Nuoria toivon kohtaavani messuissa ja muissa menoissa. 

Työssäni erilaisten ihmisten kohtaaminen on innostavaa. Ihmisten tapaaminen on aina myönteinen mahdollisuus löytää uutta. Koen, että seurakunnan perustehtävä liittyy seurakuntalaisten rinnalla kulkemiseen eri elämäntilanteissa. Papin työ ei ole vain saarnaamista tai johtamista, vaan siihen liittyy aina myös elämästä oppimisen näkökulma.

Rinnalla kulkeminen toteutuu papin työssä luontevasti kirkollisten toimitusten, kuten ristiäisten ja vihkijuhlien kautta. Niissä on läsnä sama hieno syvyys kuin pyhäpäivän messussa. Yhteinen kokemus kirkon keskellä puhuttelee minua. Olemme olemassa kirkkona, jotta voisimme kohdata Jumalan rakkauden Hänen sanansa kautta.

Kirkon työn lisäksi elämääni kuuluvat perhe – puoliso ja yläasteelle siirtyvä tyttäremme – sekä yhteiset harrastuksemme. Liikumme paljon luonnon keskellä, ratsastustakin harrastetaan, mutta ehkä rakkain harrastus itselleni on musiikki. Lempäälän kirkkokuoron taidoista olen saanut nauttia Kirkkomusiikkijuhlilla v. 2016. Gospel-painotteista messuakin olen ollut toteuttamassa Lempäälän kirkossa.