Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Aika ajoin monen mieltä askarruttaa piinaava ajatus siitä, että elämässä tulisi saada aikaan enemmän - ehtiä ja pystyä.
Työssä pitäisi mennä eteenpäin, vaikuttaa ja tehdä vaikutus. Omistautua intohimoisesti ja säilyttää tavoitteet korkealla, kehittyä ja kehittää. Ansaita paikkansa ja päästä flow’n virtaan. Tänäänkin maailma tulisi pelastaa - ja mielellään nopeasti.
Elämässä tulee olla tavoitteita. Sitä en ryhdy kiistämään. Uskon, että tyydyttävään elämään kuuluu omistautuminen tärkeäksi kokemilleen asioille. Mutta mitä ne asiat ovat? Millaisia rimoja itselleni asetan? Mitä pidän tärkeänä ja mihin keskityn?
Ihmisen ääni huutaa: Enemmän. Korkeammalle. Nopeammin. Mutta entä jos Elämän todellinen sydänääni kuiskaakin hiljaa ja päättäväisesti: Vähemmän. Syvemmälle. Hitaammin. Ehkä kaiken ydin on Johannes Kastajan huudahduksessa hänen kohdattuaan Nasaretin Mestarin: "Hänen tulee kasvaa ja minun vähetä."
Pyrkimykseni saada enemmän muuttuu hiljaiseksi sydämen haluksi antaa enemmän. Rakastaa Jumalaa ja kunnioittaa häneltä lahjaksi saatua elämää. Olennainen yksinkertaistuu: Suostu Jumalan rakastamaksi. Jaa rakkautta eteenpäin. Nauti iankaikkisesta toivosta.
Pysäytän ajatusteni virran. Kukaan ei voi kuolla hyvin, ellei ensin elä hyvin. Haluan laskeutua portaat alas olennaisen äärelle:
vähemmän
syvemmälle
hitaammin.
Matti Vehviläinen
johtava kappalainen
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä