Viime viikolla minulle tuli täyteen vuosi Lempäälän seurakunnassa ja Sääksjärven Sataman pappina. Uuden vuoden alkaessa usein katsotaan eteenpäin ja visioidaan tulevaa – ehkäpä vilkaistaan myös taaksepäin ja kirjoitellaan toimintakertomusta menneeltä vuodelta.

Uuden vuoden kynnyksellä on hyvä kysyä itseltään, uskallanko unelmoida vai ajautuvatko ajatukset rajoitusten raiteille, jossa vanhat raamit rajaavat ajatusten kulkua jo tuttuihin uomiin. Vision sijasta syntyy ennalta-arvattava lattea tavoitteen kuvaus. Oli sitten kyse jostain uudesta avauksesta omassa elämässä tai seurakunnassa.

Kirkkomme tunnustuksessa (CA VII) lausutaan: ”Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei ole välttämätöntä, että perityt inhimilliset traditiot, jumalanpalvelusmenot tai seremoniat, jotka ovat ihmisten säätämiä, ovat kaikkialla samanlaiset.”

Kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ylösnousemuksensa jälkeen, hän antoi tehtävän: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” (Mark. 16:15) Siinä on hämmentävän suuri tavoite. Ihmeellistä on se, millainen voima evankeliumiin kätkeytyy! Sen varaan rakentuu seurakunnan elämä ja se itsessään antaa näyn ja voiman. Sen vapaudessa on hyvä käydä tähänkin vuoteen.

Ajattelen usein sitä, mitä seurakunta ja yhteinen jumalanpalvelus voisi olla. Voisiko se olla…

• Turvasatama, jossa Jumalan armo ja anteeksiantava rakkaus tulevat todeksi ottaen huomaansa jokaisen maailman myrskyissä nääntyneen ja langenneen.
• Armahdettujen syntisten yhteisö, jossa Jumala varustaa ja kukin saa palvella vapaudessa omilla lahjoillaan seurakuntaa.
• Seurakunta on paikka, josta ei voi olla pois, koska muuten tietää jäävänsä paitsi jostakin ainutlaatuisesta. Seurakunta vastaa yhteyden ja kuulumisen kaipuuseen tavalla, jota muualta ei saa.

Unelmoiden alkaneeseen vuoteen!

Janne Tervonen, seurakuntapastori