Valvominen

Meillä suomalaisilla on paljon uniongelmia ja puhutaan paljon uniongelmista ja niiden riskeistä. Sitten kirkkovuoden aiheena onkin vielä valvominen ja siihen kehottaminen!

Tärkein vinkki käytännön uniohjeissa on kiireen poistaminen, rauhoittuminen, läsnäolo, itsensä kuunteleminen ja sitä kautta itsensä tunteminen.

Hengellisesti valvominen on sellaista, missä säilyy kuulolla Jumalan suhteen. Hengellinen valvominen ei tarkoita pelon vallassa elämistä, vaan se on elämänrohkeutta, turvallista ja rikasta luottamusta Jumalan johdatukseen. Luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen.

Huolenpitoon turvaamista

Hengellisesti valvoessa saa olla väsynyt, heikko ja  masentunut, koska valvominen merkitsee Jumalan huolenpitoon turvaamista sellaisena kuin rehellisesti on.

Juuri näin Jumala voi tänäänkin puhua sinulle:  ”En ole pyytänyt sinua vaeltamaan yksin kunnes kaadut, vaan turvautumaan voimaani joka askeleella –sekä tasaisella että kuoppaisella tiellä. Jos opit luottamaan minuun kulkiessasi helppoa tietä, huomaat, että on aivan luonnollista tukeutua minuun vaikeassa tilanteessa. Jos kuljetan sinut joen yli kesäiseen aikaa, et pelkää luottaa apuuni, kun tulvien aika koittaa. Tartu siis käteeni, äläkä irrota otettasi. Vaikka luonnonvoimat riehuvat, tuulet puhaltavat ja tulvat nousevat, saat levätä rauhassa. Rakas lapseni, olet kallisarvoinen silmissäni.”   ( kirjasta Kuuntele hiljaisuutta, Roberts)

Rukoillaan: Auta Taivaan isä meitä tänäänkin muistamaan, että me voimme asettautua huolenpitosi varaan ja lepäämään siinä.

Tom Haavisto
diakoniatyöntekijä

Diakoniatyöntekijä Tom Haavisto.
Tom Haavisto